Mistä rahoitusta bioinnovaatioille?
MuoviPlast 9/2020
Teksti: Sauli Eerola, Muovipoli Oy
Muovien bio- ja kiertotalousinnovaatioille on saatavilla tukea useista eri lähteistä. Päärahoituskanavat yrityksille ovat Business Finlandin ja EU:n rahoitus eri muodoissaan. Myös ministeriöiltä ja ELY-keskuksilta on saatavissa avustusta liiketoiminnan kehittämiseen sekä kokeilu- ja pilotointihankkeisiin. Tässä jutussa keskitytään avustusmuotoiseen rahoitukseen. Oma lukunsa ovat oman pääoman ehtoiset rahoittajat ja lainoittajat, kuten pääomasijoittajat, bisnesenkelit, pankit ja Finnvera.
Business Finland merkittävin yritysprojektien rahoittaja
Merkittävimpänä kanavana muovialan yrityksille voidaan pitää Business Finlandia. Rahoitus rohkaisee yrityksiä erityisesti hyödyntämään ulkoisia kumppaneita.
Pienet ja keskisuuret yritykset sekä kotimaiset tutkimuslaitokset ovat yhteistyötahoina erityisasemassa. On jopa mahdollista rakentaa yritysprojekti niin, että Business Finlandin rahoitus kattaa ulkopuoliset ostot täysimääräisesti. Projekteissa Business Finlandin tuki on pk-yrityksille enintään 50 % ja suuryrityksille 40 % projektin kustannuksista, riippuen projektin tutkimuksellisuudesta ja haastavuudesta.
Bio- ja kierrätysmuoviprojekteille rahoitusta voi hakea esimerkiksi nelivuotisesta Bio and Circular Finland -ohjelmasta, joka käynnistyi vuoden 2018 lopulla. Sen tavoitteena on tehdä Suomesta kiertotalouden edelläkävijä. Ohjelman laajuus on 300 miljoonaa euroa, josta Business Finlandin innovaatiorahoituksen osuus on 150 miljoonaa. Lisäksi ohjelma tarjoaa kansainvälistymispalveluita ja auttaa ekosysteemien sekä verkostojen luomisessa. Tällä hetkellä ohjelma on rahoittanut yritysten ja tutkimuslaitosten hankkeita yli 25 M€:n edestä.
Yritysprojektien sisällöt eivät ole julkisia. Julkista tietoa on yrityksen perustietojen lisäksi rahoituksen määrä. Jos rahoitus haetaan jostain ohjelmasta, lyhyt julkinen kuvaus projektista pitää myös toimittaa. Yritysprojektien lisäksi on olemassa tutkimuslaitosvetoisia julkisen tutkimuksen hankkeita, joihin haetaan yrityksiä mukaan toteutuskumppaneiksi ja osittain myös rahoittamaan. Toisin kuin yritysprojektien kohdalle, tutkimushankkeiden tulokset ovat julkisia projektin päättymisen jälkeen.
EU-rahoituksen monet muodot
EU-rahoitusta voivat yritykset hakea EU:n alueellisten ohjelmien, kuten Euroopan aluekehitysrahasto EAKR:n tai maiden välisten Interreg-ohjelmien sekä laajojen yhteiseurooppalaisten ohjelmien kautta.
Alueellisten tai maakuntien välisten EAKR-hankkeiden päätarkoitus on kehittää alueita ja niiden yhteistyötä, eikä yksittäisen yrityksen liiketoimintaa. EAKR tarjoaa kuitenkin hyviä mahdollisuuksia julkisille aluekehitys- ja tutkimusprojekteille, joihin yritykset voivat osallistua. Jos hankkeissa tehdään suoraan yrityskohtaisia toimenpiteitä, se katsotaan de minimis -tueksi. Viimeisin ohjelmakausi päättyy tänä vuonna, joten uusia hakuja käynnistyy uuden ohjelmakauden alkaessa aikaisintaan ensi vuonna.
Suoria yhteiseurooppalaisia ohjelmia ovat esimerkiksi Horisontti 2020 ja Eureka. Ne sopivat etenkin yrityksille, jotka hakevat kansainvälistä kasvua. Biomateriaaleja on koskenut erityisesti Horisontti 2020:n NMBP (Nano – Material – Biotech – Production) -kokonaisuus, jossa on vielä joitain hakuja avoimena. Merkittävin uutuus biomuoveihin ja kierrätykseen liittyen on kuitenkin syyskuussa avautuva Horisontti 2020 -ohjelman Green Deal -rahoitushaku.
Suoran EU-rahoituksen hakeminen on usein raskasta ja monivaiheista, ja kilpailu rahoituksesta on kova. Monet yritykset käyttävät apuna ulkopuolisia konsulttitahoja. Myös VTT:n ja yliopistojen puoleen voi kääntyä. Rahoituksen määrä riippuu ohjelmasta, mutta on tyypillisesti 50-70 % kustannuksista. Lisätietoa EU-yritysrahoituksesta voi kysyä myös Business Finlandilta, jolta voi hakea rahoitusta EU-hakemuksen valmisteluun.
Myös EU:n tutkimushankkeet tarjoavat yrityksille erinomaisen väylän kehittää osaamistaan ja kansainvälisiä verkostoja. Tutkimuslaitoksista varsinkin VTT on EU-projekteissa aktiivinen toimija, yliopistoja unohtamatta.
Ekosysteemeillä verkottumista
Eräs mielenkiintoinen uusi hankemuoto ovat verkottumisen ja yhteistyön edistämiseen tarkoitetut ns. ekosysteemihankkeet. Ekosysteemirahoitusta tarjoavat mm. Business Finland ja Suomen Akatemia, joista tosin Akatemian rahoitus on tarkoitettu vain tutkimusorganisaatioille. Näistä esimerkkeinä biomuoveihinkin liittyvät VTT:n ja yliopistojen yhteiset FinnCERES- ja Packaging Heroes -ohjelmat, Clic Innovationin 4Recycling -hanke sekä Aallon Valuebiomat -ohjelma. Myös NPC pyrkii edistämään biomuovialan verkottumista ja alan kehittymistä.
Ministeriöiltä avautumassa uusia rahoitushakuja
Myös työ- ja elinkeinoministeriöllä ja ympäristöministeriöllä on muoveihin liittyviä rahoitushakuja bio- ja kierrätysmuoveille. TEM on saanut juuri kaksi miljoonaa euroa lisärahoitusta bio- ja kiertotalouden investointi- ja kehittämishankkeisiin. Haku on juuri avautumassa.
Myös YM:llä on ollut auki useita tarjouspyyntöjä liittyen muovitiekartan toteutukseen. Valtion vuoden 2020 neljännessä lisätalousarviossa on osoitettu miljoona euroa muovitiekartan kokeilu- ja pilotointihankkeisiin, ja haut avautuvat syyskuussa. Erityisesti toivotaan rahoitettavaksi kokeiluja muovien keräysjärjestelmistä sekä muovin kierrätystä koskevan tiedon lisäämisestä kuluttajille ja yrityksille. Projekteilla voidaan myös pilotoida Green Deal -toimintamallia muovien kiertotaloudessa.
Ulkopuolinen rahoitus nopeuttaa innovaatiotoimintaa
Kuten huomataan, rahoituskenttä on hyvin laaja ja rahoitusinstrumentit poikkeavat suuresti toisistaan. NPC:ssä on keskitytty erityisesti auttamaan pk-, midcap- ja suuryrityksiä yritysten omien, markkinalähtöisten t&k-hankkeiden käynnistämisessä, oikeiden toteutuskumppanien löytämisessä ja rahoituksen hakemisessa. Useimmat hankkeet ovat olleet yritysten itse tai Business Finlandin osarahoittamia. EU-rahoituksen hakemisessa yrityksiä voivat auttaa siihen erikoistuneet yritykset sekä tutkimuslaitokset.
Käytännön tekemiseen, tutkimiseen ja testaukseen liittyvän yhteistyön organisoinnissa yritysten, tutkimuslaitosten ja muiden tahojen välille on ollut hieno huomata, kuinka hyvä laitteisto- ja testauskanta ja erityisesti osaamista Suomessa on uusien biopohjaisten materiaalien haltuun ottamiseksi. Ulkopuolisen rahoituksen avulla voi merkittävästi nopeuttaa innovaatioprosesseja, parantaa niiden tuloksellisuutta sekä saada kiihdytetyn kasvun kautta Suomen muoviteollisuudelle etumatkaa biotalouden edelläkävijänä.